Jos kehität verkkosivustoja asiakkaillesi, törmäät todennäköisesti aiempaa useammin kysymykseen: ”Onko sivustomme aidosti saavutettava?”
Myös muita kysymyksiä riittää aiheen tiimoilta. Niihin vastaaminen voi olla suuri työ, jos saavutettavuutta ei ole ehditty miettiä mainostoimiston arjen lomassa.
Yritysten kiinnostus saavutettavuutta kohtaan kasvaa jatkuvasti. Syynä ei ole pelkästään EU:n saavutettavuusdirektiivi (EAA), vaan myös yritysten aito halu tavoittaa aiempaa laajempia kohderyhmiä ja tarjota parempia käyttökokemuksia. Digitoimistoilta odotetaan saavutettavuusosaamisen sisällyttämistä kehitysprosesseihin.
Haastattelimme saavutettavuustyökalu Eye-Ablen asiantuntijoita ja kokosimme vastaukset yleisimpiin mainostoimistoille esitettyihin kysymyksiin.
Usein kysyttyä saavutettavuudesta
1. Koskeeko saavutettavuusdirektiivi asiakkaitamme?
Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta nyrkkisääntönä direktiivi kattaa tiettyjä kuluttajille suunnattuja tuotteita ja palveluita, kuten verkkokaupat. Mikroyritykset sekä puhtaasti yritysten väliset B2B-palvelut jäävät pääosin tämän soveltamisalan ulkopuolelle.
Digi- tai mainostoimiston ei välttämättä tarvitse antaa asiakkailleen juridisia arvioita, mutta on tärkeää tunnistaa arvioinnin tarve, ja ohjata asiakas saavutettavuusasiantuntijan puoleen asiakn varmistamiseksi.
2. Kannattaako saavutettavuuteen panostaa, jos laki ei sitä vaadi?
Ehdottomasti. Noin neljäsosalla EU-kansalaisista on jokin toimintarajoite tai vamma. Lisäksi tilapäiset ja tilanteeseen liittyvät esteet (kuten kirkas auringonvalo tai meluisa ympäristö) koskettavat aivan kaikkia.
Saavutettavuus parantaa myös sivuston hakukonenäkyvyyttä (SEO). Selkeät rakenteet, kuvailutekstit ja hyvä saavutettavuus helpottavat sekä ihmisten että hakukoneiden työtä.
3. Minkä kaiken täytyy olla saavutettavaa?
Pelkkä etusivu ei riitä, sillä tarpeen on arvioida koko käyttäjäpolkua alusta loppuun. Esimerkiksi verkkokaupassa jokaisen vaiheen (haku, päivämäärän valinta, lomakkeet, kassa, ladattavat PDF-tiedostot) tulee toimia myös avustavilla teknologioilla, kuten ruudunlukijoilla.
4. Mistä kannattaa aloittaa?
Aloittaa kannattaa kaikkein kriittisimmistä käyttäjäpoluista ja ostoskorivaiheesta. Sivuston saavutettavuuden tilaa voi lähteä arvioimaan työkalulla, joka skannaa ja tunnistaa ongelmia. Koneen tekemä skannaus ja manuaalinen testaus kannataa yhdistää.
Huomio
Automaattiset skannerit löytävät tekniset ongelmat nopeasti, mutta eivät ymmärrä kontekstia – tämän vuoksi toimonnot, esteet ja skannaustulokset vaativat lisäksi aina manuaalista tarkastelua.
5. Kuka on vastuussa saavutettavuudesta, ja mikä on sen kustannusarvio?
Vastuu on jaettu:
- Digitoimisto vastaa teknisestä toteutuksesta, suunnittelusta ja testauksesta.
- Asiakas vastaa sisällöstä ja sen jatkuvasta ylläpidosta.
Suurin kustannustekijä on jälkikäteen tehty korjaustyö, jos sellaista tarvitsee tehdä. Digipalvelun komponentin korjaaminen suunnitteluvaiheessa maksaa vain murto-osan siitä, mitä sen uudelleenrakentaminen maksaisi vasta julkaisun jälkeen.
Yhteenveto
Ottakaa saavutettavuus osaksi rutiineja
Digitoimiston ei tarvitse tietää kaikkea heti. Tärkeintä on ottaa saavutettavuus osaksi normaalia työnkulkua ja käydä siitä jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaan kanssa alusta alkaen.
Kun saavutettavuudesta tulee luonnollinen osa suunnittelua ja toteutusta, varmistat laadukkaan lopputuloksen ja luot aitoa lisäarvoa asiakkaillesi.
Lue alkuperäinen haastattelu: https://seravo.com/fi/saavutettavuus-kiinnostaa-digitoimistojen-asiakkaita-oletko-valmis-kysymyksiin/
